Miesten eturauhassyöpä on ohittanut tilastoissa jo naisten rintasyövän. Pääasiassa vanhemmilla miehillä esiintyvän taudin etenemistä voidaan ehkäistä merkittävästi hormonilääkkeillä, joilla sairaus saadaan yleensä myös nukkuvaan tilaan.
Eturauhassyöpä Ylilääkäri, professori Teuvo Tammela Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että eturauhassyöpätapaukset ovat hyvin yksilöllisiä. Hoitomuoto riippuu syövän leviämisasteesta ja aggressiivisuudesta sekä potilaan iästä ja yleiskunnosta.
”Jos syöpäkasvain on paikallinen ja potilas alle 70-vuotias, eturauhanen poistetaan leikkauksella tai siihen käytetään sädehoitoa. Paikallisessa hyväennusteisessa eturauhassyövässä riittää toisinaan taudin tilanteen aktiivinen seuranta. Tällöin leikkaus- tai sädehoito aloitetaan vain, jos tauti etenee tai muuttuu luonteeltaan vakavammaksi”, Tammela korostaa.
Testosteronin
tuotanto estettävä
Syöpäkasvain tarvitsee kehittyessään ja levitessään mieshormonia eli testosteronia. Kivesten testosteronituotanto voidaan lopettaa joko kirurgisesti tai lääkkeiden avulla.
Ylilääkäri Teuvo Tammelan mukaan hormonihoitoa käytetään toisinaan myös paikallisesti levinneen kasvaimen ainoana hoitona.
”Hormonaalisessa lääkehoidossa kivesten toiminta estetään kemiallisesti käyttämällä tavallisimmin LHRH-analogeiksi kutsuttuja lääkkeitä. Jos hormonihoidossa käytetään niin sanottuja antiandrogeenejä, säilytetään miehen oma hormonituotanto, mutta estetään mieshormonin sitoutumista solun reseptoreihin. Näin testosteronin syöpäsolujen kasvua kiihdyttävä vaikutus estyy. Joissain tapauksissa lääkkeenä voidaan käyttää myös naishormoneja”, Tammela selvittää.
Hormonilääkitys
parantaa elämänlaatua
Jos eturauhassyöpä on jo levinnyt, se voi aiheuttaa luustokipua tai virtsankulun esteen, jolloin sairaus voidaan saada nukkuvaan tilaan hormonilääkkeillä. Tällöin potilaan elämänlaatu paranee.
”Kun mieshormonin erittymistä estetään LHRH-analogeilla, eturauhanen kutistuu ja virtsaamisongelmat helpottuvat. Myös mahdollisten etäpesäkkeiden aiheuttamat kivut lievenevät. Antiandrogeenien teho on luustoon levinneissä syövissä heikompi kuin kastraatiohoidon. ”
Hormonihoitoa voidaan Tammelan mukaan käyttää myös leikkaus- ja sädehoidon rinnalla. Sitä käytetään toisinaan myös paikallisesti levinneen kasvaimen ainoana hoitona.
Hormonilääkkeitä on saatavana tablettimuotoisina, injektioina sekä ihon alle asetettavina kapseleina.
”Ihon alle asetettavien kapselien hyvä puoli on, että ne annostelevat lääkettä tasaisesti. Kapselin asennus on nopea toimenpide vastaanotolla. Pistoksina annosteltavat lääkeaineet annetaan yleensä 1, 3 tai 6 kuukauden jaksoissa, joten potilaan on käytävä usein vastaanotolla. Valmistemuodon valintaan vaikuttaa se, millaista hoitoa ollaan antamassa. Lääkkeillä tehtävä kastraatio annostellaan pistoksina tai ihon alle asetettavalla kapselilla”, Tammela kertoo.
Haittavaikutuksena
potenssiongelmat
Leikkaushoidon, sädehoidon ja hormonihoidon haittavaikutuksiin kuuluu usein potenssin menetys. Leikatuista alle 60-vuotiaista miehistä 80 prosenttia säilyttää kuitenkin potenssin ainakin erektiolääkkeen kanssa, mikäli potenssi oli kunnossa ennen leikkausta.
Antiandrogeeninen lääkehoito ei yleensä vaikuta potenssiin, koska se ei vähennä mieshormonipitoisuutta. Se voi kuitenkin aiheuttaa rintojen kipeytymistä ja kasvua.
Mieshormonipitoisuutta vähentävät hoidot puolestaan voivat heikentää luustoa ja lihaskuntoa. Potilaiden tulisikin huolehtia liikkumisesta ja käyttää riittävästi kalkkia sekä D-vitamiinia. Kuumat aallot ovat yleisiä.
Leikkaus- ja sädehoidot voivat heikentää myös virtsanpidätyskykyä.
Robottitekniikasta
apua?
Tammelan mukaan hoitomuodot kehittyvät koko ajan.
”Robottiavusteinen tekniikka on yleistymässä, sillä sen avulla suoritetuissa leikkauksissa on hyvin nopea toipumisaika ja pienentynyt komplikaatioiden riski.”
Robottiavusteisia eturauhasen poistoleikkauksia tehdään Tampereen ja Helsingin yliopistollisissa sairaaloissa.
”Myös hormonihoidoissa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Saattaa myös olla, että tulevaisuudessa paikallishoitoihin on tarjolla jokin tekniikka, jossa syöpäkudokseen voidaan kohdentaa sitä tuhoavaa energiaa ilman, että ympäröivä kudos vaurioituu”, Tammela visioi.
Seulonnat
kaksiteräinen miekka
Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, pitäisikö eturauhassyöpää sen yleisyyden takia ryhtyä seulomaan laajoilla väestötutkimuksilla.
”Seulonta on kiistanalainen kysymys. Vaikka on osoitettu, että veritestin (PSA, prostataspesifinen antigeeni) seulonnalla voidaan vähentää eturauhassyöpäkuolemia yhdeksässä vuodessa 20–28 prosenttia, ongelmana on ─ kustannustehokkuuden lisäksi ─ esimerkiksi se, että samalla löytyisi paljon merkityksettömiä, hoitoa vaatimattomia syöpätapauksia. Tieto niiden olemassaolosta tuottaisi näille henkilöille vain turhaa tuskaa ja ahdistusta”, Tammela pohtii ja tulee johtopäätökseen, ettei tässä tilanteessa kannattaisi vielä suositella väestöpohjaisia seulontoja.
Teksti Matti Välimäki | Kuva Rami Marjamäki