Syöpädiagnoosia seuraavat monenlaiset pelot ja tunteet. Syöpä onkin aina myös henkinen kamppailu. Tapasimme HUSin syöpäklinikalla työskentelevän psykiatri Irja Idmanin. Idmanin vastaanotolla käy vuosittain parisataa tuen tarpeessa olevaa potilasta. Hänestä tärkeintä on, että potilas ei eristäydy eikä jää yksin.
eturauhassyöpä
Mitä asioita syöpään sairastunut pelkää?
”Syöpäpotilas pelkää sairauteen ja hoitoihin liittyvää kärsimystä, kipua, kehollista raihnaistumista ja omavoimaisuuden menettämistä.”
”Pelkoa herättävät myös sairastumisesta seuraavat muutokset omanarvontunnon kannalta tärkeissä rooleissa, sairauteen liittyvät heikommuuden ja häpeän tunteet sekä pelko yksin jäämisestä. Potilas voi olla huolissaan myös arvostuksen ja rakkauden menettämisestä. Kaiken taustalla kummittelee lisäksi peloista suurin – kuoleman pelko.”
”Kukin potilas kokee nämä peruspelot yksilöllisesti, omien mielikuviensa ja käsitystensä kautta. Pelkokokemusten muotoutumiseen vaikuttaa vahvasti aiempi elämänkokemus.”
Miten sairautta voi
mielessään käsitellä?
”Kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa sairaudesta ja sen omakohtaisesta hoidosta. Tärkeintä on saada hoitavilta lääkäreiltä ja hoitohenkilökunnalta itselle yksilöllisesti jäsenneltyä tietoa.”
”Tiedon avulla potilas voi kriittisesti tutkia omia ennakkokäsityksiään, oikaista virheellisiä luuloja ja näin tyynnytellä pelokkuuttaan sekä saada hallinnantunnetta sairauden vuoksi epävarmaksi muuttuneeseen elämäänsä.”
”Ratkaisevaa eroottisen elämän kannalta on se, miten muutokset pystyy mielessään käsittelemään.”
”Tämä on eräänlaista mielensisäistä keskustelua itsensä ja omien ennakkoluulojen ja pelkojen kanssa. Sitä voisi kuvata myös sisäiseksi puheeksi, jossa ajatuksilla ja tiedolla pyritään jäsentelemään enemmän tai vähemmän kaoottista tunnemaailmaa.”
”Eduksi on, jos näitä ajatuksia pystyy jotenkin tuulettamaan muotoilemalla niitä sanoiksi kuulijalle, joka ymmärtää pysyä neutraalina eikä ryhdy liikaa arvioimaan toisen sisäistä maailmaa. Tällainen kuulija voi olla hyvä ystävä tai ammatti-ihminen.”
Miten ehkäistä
masennusta?
”Kannattaa pyrkiä ymmärtämään oma tilanne ja ylläpitää hallinnan tunnetta. Tärkeää on huolehtia myös itselle tärkeistä sosiaalisista kontakteista.”
”Härkäpäisesti ei kannata pitää kaikesta entisestä kiinni, sillä asioiden merkityksiä on hyvä arvioida sairauden muuttamassa tilanteessa uudelleen. Kannattaa seuloa jyvät akanoista ja vaalia kunnioituksella itselle tärkeitä elämänpiirejä.”
”Kehollista mielihyvämaailmaa kannattaa yrittää ylläpitää, vaikka se usein esimerkiksi solunsalpaajahoitojen aikana joutuu koetukselle. Liikunta ylipäätään kaikissa fyysisen toimintakyvyn mahdollistamissa muodoissaan on erittäin tärkeää ja suojelee masennukselta.”
”Ja ennen kaikkea ─ ei pidä jäädä yksin!”
Mikä on hoitohenkilökunnan
ja diagnoosin esittävän lääkärin rooli?
”Hoitohenkilökunnan pitää toimia kannustavasti ja rohkaisevasti. Toisaalta lääkärin on oltava realistinen eikä hän voi antaa valheellisen optimistista kuvaa ennusteesta tai todennäköisestä taudinkulusta.”
”Tiedon välittäminen potilaalle sopivalla tavalla onkin syöpälääkärin työn vaativimpia tehtäviä hoitosuhteessa. Kuinka kannustaa ja ylläpitää toiveikkuutta tilanteissa, joissa tauti on etenemässä hoitojen tavoittamattomiin?”
”Molemminpuolinen luottamus, kunnioitus ja avoimuus auttavat. Olennaista on, että lääkäri pystyy viestittämään vaativassakin tilanteessa turvallisuutta ja takaamaan potilaalle hoitoturvan.”
Milloin on syytä
hakea ulkopuolista apua?
”Apu on tarpeen, jos oma mieli jumiutuu tai ikään kuin tyhjenee niin, että ei itse pysty ajattelemaan tilannettaan.”
”Joskus voi tulla tunne, että on umpikujassa ja vastassa on ylitsekäymätön seinä. Mikäli tämä tila pitkittyy päivistä viikkoihin, niin ammattiapuun kannattaa turvautua.”
”Helpotusta on hyvä hakea läheisistä tai ammattiauttajilta myös silloin, jos elämästä katoaa ilo eikä mikään kiinnosta. Tällöin uni ei ehkä tule silmään eikä sängystä jaksa nousta tai olo on pelkästään ärtyisä päivästä toiseen.”
Mikä on vertaisryhmien
merkitys?
”Vertaisryhmien merkitys on suuri niille, jotka pystyvät hyvin jakamaan kokemuksiaan. Pidän vertaisryhmiä tärkeänä sairastumiseen liittyvän häpeän poistamisen ja omanarvontunnon ylläpitämisen kannalta.”
Mitkä ovat yleisimmät
perhepiirin ongelmat?
”Perheelle ja varsinkin puolisolle vaikeinta on, jos mies sulkeutuu ja vetäytyy omiin oloihinsa niin, että muut eivät oikein tiedä, mitä mielessä liikkuu.”
”Usein tällaisessa tilanteessa mies voi muuttua ärtyisäksi ja jopa vihaiseksi. Tämä pahan olon kanssa itseensä käpertyminen on puolisolle raskasta ja lapsille pelottavaa.”
”Tunnereaktioiden herkistymistä mies usein itse häpeää, mutta perheen kannalta tilanne on tällöin helpompi. Voidaan kokea läheisyyttä ja asioista päästään puhumaan.”
Miten suhtautua
seksielämän vaikeuksiin?
”Eturauhassyöpä ja sen hoidot voivat heikentää miehen seksuaalista kyvykkyyttä, minkä huolen monet potilaat ilmaisevat kuvaamalla itseään sanoilla ”entinen mies”. Tämä ilmaisu on täynnä monenlaisia merkityksiä.”
”Yleensä toiminnallisia fyysisiä vajeita voidaan nykykeinoin auttaa. Usein ratkaisevaa eroottisen elämän kannalta on se, millä tavalla muutokset pystyy mielessään käsittelemään.”
”Tosiasiat on hyväksyttävä, ja sen jälkeen kannattaa miettiä kekseliäästi uusia toimintatapoja. Puolison tai partnerin rooli on tärkeä. Hän voi auttaa miehuuden tunteen ylläpidossa peilaamalla ja herättelemällä miestuntoja. Parisuhteen dynaaminen kokonaisjännite olisi tärkeä säilyttää. Kiintymys kannattelee!”
Teksti Matti Välimäki | Kuva Istockphoto