Viime talvena Airi Elo, 62, koki harmikseen monta sitkeää flunssaa. Viimeisin räkätauti olisi voinut kehittyä pahaksikin, mutta onneksi oikea hoito löytyi ajoissa. Astmaattisuudesta kärsivä Airi ei lannistunut. Hän on jatkanut kuntoiluharrastuksiaan.

Antibiootit Kun säät alkoivat viime vuoden puolella viiletä, iski ensimmäinen pitkä flunssa, jonka jälkitautina Airi sai korvatulehduksen. Parin, kolmen viikon levon sekä antibioottikuurin ja korvatippojen jälkeen hän oli onneksi terve.

Mieluisa harrastus, sauvakävely, innosti taas lenkkipoluille. Muutaman viikon päästä edellisestä flunssasta Airi olikin ystävänsä kanssa normaaliin tapaan lenkillä. Sen jälkeen alkoi taas yskittää.

”Pikku hiljaa oloni huononi ja sain kunnon räkätaudin. Ystävänikin sairastui. Mitä lie pöpöjä olimme toisillemme tartuttaneet”, Airi miettii.

Ääni meni pois
moneksi päiväksi

Flunssa alkoi yskällä ja nuhalla, sitten nousi pieni kuume ja lopulta Airin ääni petti kokonaan. Puhelimessakaan ei voinut puhua. Kuului vain pihinää.

Airi meni lääkäriin, joka tutki hänet ja otatti sormenpäästä verinäytteen CRP-testiä varten. Testin avulla haluttiin selvittää, riehuiko Airin elimistössä virus vai bakteeri. Vastaanotolla lääkäri kertoi Airille, että koska CRP-arvo oli matala, taudin aiheutti mitä ilmeisimmin jokin flunssavirus.

Airi sai lääkäriltä vahvaa yskänlääkettä, nuhalääkettä ja selkeät hoito-ohjeet. Antibiootteja ei kannattaisi turhaan syödä, sillä viruksiin ne eivät tehoa.

Kaikkiaan toipuminen kesti taas lähes kolme viikkoa.

Tartunnoille alttiit
keuhkot

Parturina työskennellyt Airi on  eläkkeellä. Lähes 45 työvuotta hiuspölyssä aiheutti todennäköisesti sen, että hänellä on rasitusastma ja heikentynyt hapenottokyky.

Airi Elo iloitsee, kun pääsee lenkkeilemään. Flunssa on estänyt liikkumisen usein viikoiksi.

”Lääkärini kertoi, että saan helposti tartuntoja. Minun tulisikin aina tarvittaessa käyttää astmapiippua ja muistaa ottaa influenssarokotukset.”

Airi myös tietää, että jos flunssa iskee keuhkoihin, lääkäriin on syytä mennä ajoissa. Astmasta kärsivät henkilöt kun saavat muita helpommin hengitystieinfektioita. Heillä on myös suurentunut riski saada keuhkokuume.

Keuhkoputkentulehdus
yllätti

Kuukauden päästä harmitti jälleen: kun Airi kotiutui etelänmatkalta, nenä rupesi vuotamaan ja yskitti. Kun tauti ei ottanut laantuakseen ja kuumekin nousi, hän meni taas lääkäriin. Omalääkärinä hänellä oli ”nuori topakka tyttö”.

”Lääkärin kanssa tervehdittiin, että taas nähdään! Tuli tunne, että tuttu lääkäri pitää minua sairasloman hakijana.”

Turhaan, sillä Airi oli taas kipeä. Lääkäri lähetti hänet laboratoriotesteihin sekä keuhkojen ja poskionteloiden röntgenkuvaukseen.

”Lääkäri kertoi, että selvitämme muun muassa CRP-testin avulla, onko tauti virus- vai bakteeriperäinen. Röntgenissä varmistuisi, onko keuhkoissa varjostumia eli onko minulla keuhkokuume. Kyllä minua hiukan pelotti.”

Selvisi, että Airilla oli keuhkoputkentulehdus, joka on yleensä virustauti eikä edellytä antibioottikuuria muuten terveillä ihmisillä.  Lääkäri määräsi Airille kuitenkin antibiootteja ja lepoa, koska Airin CRP-taso oli koholla ja koska hän sairastaa astmaa, jolloin keuhkokuumeen riski on olemassa.

”Sain onneksi ajoissa lääkkeet, eikä tauti ehtinyt kehittyä keuhkokuumeeksi.”

Terveydestä
täytyy nauttia

Pitkälliset flunssat vetivät mielenkin matalaksi. Säännöllisesti ulkoileva ja kuntosalilla käyvä Airi joutui tyytymään pitkiä jaksoja sisällä lepäilyyn.

"Olo oli aina hyvin väsynyt. Tuntui kurjalta, kun kaikki paikat olivat tukossa. Yskiminen sattui rintaan."

Terveydestä on nyt syytä iloita. Kevätpölytkään eivät pidä Airia sisällä. Liikkumisesta tulee hyvä mieli.

"Yritän pitää itsestäni huolta: liikkua ja syödä terveellisesti. On ihanaa päästä reippailemaan. Linnutkin laulavat niin kovaäänisesti ja kohta tässä meidän pihalla kukkivat syreenit. Aivan huumaava tuoksu", Airi iloitsee.

Teksti Else Turunen | Kuvat Arto Wiikari