Hollolaisessa kuusilapsisessa perheessä urheillaan paljon. Vastapainoksi kuluu paljon ruokaa. Kala maistuu kaikissa muodoissaan, ja D-vitamiinilisistä on löytynyt apua jopa koulunkäyntiin.
D-vitamiini Hollolalaisen Sipposen perheen poikajoukko pilkkoo vihanneksia vauhdilla, ja aina välillä pala päätyy myös suuhun. Äiti Maija Sipponen ei hermostu päivällisruokaa odottaville pojilleen, sillä tuoreet porkkanat ja kesäkurpitsat eivät ole hullumpia nälänsiirtäjiä.
”Aina pitää syödä vähän kuormasta. Vihanneksia ja hedelmiä saisi olla aina näkyvillä. Eivät lapset ja nuoret muista niitä jääkaapista hakea”, Maija toteaa.
Päivällistä varten on valmistumassa kalakeitto ja uunilohta wokattujen vihannesten kera. Ruokaa tehdään paljon, sillä perheen kuudesta lapsesta viisi asuu vielä kotona.
Eetu on
kalamies
Kala on hyvä D-vitamiinin lähde.
Kaikkiruokaisessa perheessä ei ylipäänsä nirsoilla, mutta kala kaikissa muodoissaan on erityisen suosittua.
”Varsinkin mummun kalakeitto on niin hyvää, että söisin vaikka kattilallisen”, 17-vuotias Eetu sanoo.
”Joku koulun mantelikala ei oikein maistu, mutta kyllä sekin menee”, Väinö, 10 v, myöntää.
Eetu on kalamies, ja muutkin yrittävät välillä narrata läheisen Haritunojan ja Vesijärven kaloja. Kuhaa, haukea, lahnaa ja joskus myös muikkuja saadaan tuttavilta.
Keskittymisvaikeuksiin
D-vitamiinia
Vaikka perheen ruokavalio on terveellinen, Maija ryhtyi puolitoista vuotta sitten syöttämään kalaöljykapseleita perheen nuorimmalle pojalle Kustille, 9 v. Kuopuksella oli vaikeuksia oppia lukemaan, minkä vuoksi erityisopettaja suositteli D-vitamiinia.
”Olen syöttänyt D-vitamiinitippoja pienille lapsille, mutta sen jälkeen asia jäi. Kun sain tiedon, että vitamiini ja omega-3-rasvahapot voisivat mahdollisesti auttaa keskittymishäiriöihin, halusin tietysti heti kokeilla. Myös itse huomasin jaksavani paremmin.”
Joihinkin kalaöljykapseleihin on lisätty D-vitamiinia.
Selvän edistymisen vuoksi Maija laajensi kuurin Väinöön. Nuorimmat pojat kertovat ottavansa kapselit mukisematta, koska ne heidänkin mielestään tuntuvat auttavan kouluhommissa. Pahanmakuiset röyhtäilyt loppuivat, kun kapseleiden otto siirrettiin iltaan ennen nukkumaanmenoa.
Eikö auringon valo
riittäisi?
Ammattikoulua käyvä Eetu kuuntelee tarkasti ravitsemuskeskustelua ja arvelee toistaiseksi selviävänsä koulusta ja kuntosaliharjoittelusta vihanneksilla, kalalla, maidolla ja juustolla.
”Minä olen meidän perheessä se, joka ruskettuu aina eniten, joten saan D-vitamiinia auringosta”, poika arvelee ja unohtaa Suomen pimeät talvet.
Päivänvalo käytetään kuitenkin tarkkaan hyväksi perheessä, jonka kaikki jäsenet äitiä myöten käyvät yhdessä pelaamassa lätkää, jalkapalloa ja sählyä.
Teksti Ina Ruokolainen | Kuvat Markus Henttonen