Kokonaiskäyttö maittain

Antibioottien käyttö avoterveydenhuollossa 21 Euroopan maassa (määriteltyinä vuorokausiannoksina tuhatta asukasta kohden - DID) vuonna 2006.

Antibioottiresistenssi Euroopan maissa

Streptococcus pneumoniae: penisilliinille resistenttien invasiivisten löydösten osuus (%) vuonna 2008

Uusien antibioottien kehitystyö on hidastunut

(USA:ssa hyväksyttyjen antibioottien määrä 1983-2009)
 

Kuten kuvasta näkyy, uusien antibioottien kehitys on Yhdysvalloissa hidastunut. Ilmiö on yleismaailmallinen. Teemamme pääjutussa haastateltu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien klinikan ylilääkäri, professori Ville Valtonen pitää ongelmallisena sitä, että antibiootteja kehitetään yhä vähemmän samalla, kun resistenttien bakteerien määrä kasvaa.

”Tälle on kaksi syytä: Ensiksikin uuden antibiootin kehittäminen maksaa yli miljardi euroa ja vie aikaa noin 10 vuotta. Tieteellistä älyä voisi löytyä, mutta ei välttämättä rahaa. Rahoitus suuntautuu lääkkeisiin, joilla on suuret kulutusluvut. Resistenttien bakteerien aiheuttamia infektioita on kuitenkin vain vähän, Suomessa noin 5 prosenttia kaikista infektioista. Toinen vaikuttava tekijä on se, että monien mielestä ongelmaan voidaan pitkässä juoksussa vaikuttaa paremmin rokotteilla”, Valtonen pohtii.