Allergiat ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Noin joka neljäs meistä kärsii merkittävästä allergiasta jossain elämänsä vaiheessa. Iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela uskoo, että meidän tulisi palauttaa yhteytemme luontoon ja kehittää sietokykyämme.

Allergia Viime vuosisadalla tapahtui ainutlaatuinen muutos ihmiskunnan historiassa: Ihmisiä muutti massoittain maalta kaupunkeihin, ja elämäntapa teollistui. Asumme hygieenisesti, ostamme käsiteltyä, pakattua ruokaa, liikumme kesät talvet kengät jalassa ja kuskailemme lapsiamme autolla harrastuksiin sisätiloihin.

“Ihmisten elinympäristö on muuttunut. Immuunijärjestelmämme ei enää kuormitu maaperän mikrobien taholta samalla tavalla kuin ennen. Puhumme asfaltti-indeksistä: mitä enemmän ihmiset joutuvat eroon luontoyhteydestä, sen heikommaksi immuuniverkosto kehittyy”, Haahtela selvittää.

Mitä enemmän ihmiset joutuvat eroon luontoyhteydestä, sen heikommaksi immuuniverkosto kehittyy, uskoo Tari Haahtela.

Teollistunut elämäntapa ei ole niinkään synnyttänyt uusia riskitekijöitä, vaan allergian näkökulmasta tarkasteltuna se on vähentänyt suojatekijöitä. Elämämme on steriiliä.

Joka toinen
oireilee

Vaikka monet oireilevat, suurin osa kokee yliherkkyyden oireet kuitenkin lievinä. Pienellä osalla reaktiot ovat voimakkaita. Kansallisella tasolla ihmisten hyvinvointiin ja työkykyyn kohdistuvat haitat ovat mittavat. Varsinkin kun allergiat alkavat usein lapsena ja voivat kestää vuosikymmeniä.

Vuonna 2008 sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansanterveyslaitos (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) käynnistivät kansallisen allergiaohjelman Suomessa.

“Ohjelman tavoitteena on pysäyttää allergiatapausten kasvu. Ohjelma kohdistuukin enemmän lapsiin kuin aikuisiin. Lasten allergiatapauksia pyritään selvästi vähentämään kymmenessä vuodessa”, ohjelman työryhmän johtajana toimiva Tari Haahtela linjaa.

“Tarvitaan
suhteellisuudentajua”

Kansalliseen allergiaohjelmaan sisältyy erilaisia koulutuksia terveydenhuoltohenkilöstölle ja pyrkimys  yhtenäistää hoitokäytäntöjä.
Ohjelma korostaa terveyttä, sillä allergisoivia aineita ei tulisi vältellä kaiken varalta. Haahtelan mukaan lievät allergiat voidaan nähdä myös taipumuksina, joita ei välttämättä tarvitse lääketieteellistää ja lääkitä. Kun lievästi allergisen sietokyky kasvaa, myös oirehtiminen vähenee.

“Suurin osa allergisista on täysin toimintakykyisiä. Allergia ei automaattisesti pahene itsestään, ja ihmisen immuunijärjestelmä pitää usein oireet lievinä. Pienistä siitepölyaivasteluista ei pitäisi tehdä isoa numeroa. Tarvitaan maalaisjärkeä ja suhteellisuudentajua”, Haahtela peräänkuuluttaa.

Pienistä siitepölyaivasteluista ei pitäisi tehdä isoa numeroa. Kun lievästi allergisen sietokyky kasvaa, myös oirehtiminen vähenee.

Mistä allergiassa
on kyse?

Kun ihmisen elimistöön pääsee vieraita aineita, kuten viruksia tai bakteereja, se puolustautuu. Kehittyy immuunivaste. Allergisella ihmisellä immuunijärjestelmä toimii kuitenkin niin, että elimistö puolustautuu myös sinänsä harmittomia aineita, kuten siitepölyä tai ruoka-ainetta, vastaan.
 
Allergia ja astma ovat siis elimistön puolustusjärjestelmän häiriötiloja, kuten myös esimerkiksi diabetes, keliakia ja MS-tauti. Kaikki nämä sairaudet ovat lisääntyneet väestössämme viime vuosina. Haahtelan mukaan näiden kroonisten immuunihäiriöiden taustalla saattavat olla samat syyt.

“Puhumme sivilisaatiosairauksista. Elämänpituiset riesat ovat lisääntyneet. Ne haittaavat ihmisten toimintakykyä ja ovat yhteiskunnalle kalliita”, hän kiteyttää.

Karjalassa
olemattoman vähän allergioita

Haahtela on vetänyt kymmenen vuoden ajan Karjala-tutkimusta, jossa on tutkittu ihmisiä ja elinolosuhteita alueella. Tutkimustulosten mukaan Venäjän puolella koivun siitepölylle allergisia lapsia on vain 2 prosenttia, kun luku Suomen puolella on 26 prosenttia.

Köyhästä Venäjän Karjalasta voi löytyä vastaus allergian ja kroonisten immuunisairauksien hillitsemiseksi.

“Olemme tutkineet kotipölyä ja juomavettä ja yritämme selvittää, mille alueella altistutaan. Pyrimme löytämään mikrobeita, jotka voisivat toimia allergiarokotuksen tavoin”, Haahtela kertoo.

“Ymmärryksemme kehittyy koko ajan siitä, mitkä mikrobit tai niiden osat voivat ehkäistä allergioita. Jatkossa uudenlaiset konstit voivat paikata puuttuvaa luontoyhteyttä, mutta eivät ne sitä korvaa, vaan ovat vain huonoja jäljitelmiä.”

Miten ehkäistä
allergiaa?

Välttely ei siis ole suositeltava ehkäisykeino, sen sijaan omien luontoyhteyksien parantaminen on.

“Välttäminen voi johtaa eristäytymiseen ja hankaloittaa elämää. Jos huonosti käy, vaaralliset reaktiot voivat yllättää, kun altistuminen allergeenille sattuu vahingossa. Näin voi käydä esimerkiksi jonkin ruoka-aineen kohdalla”, Haahtela varoittaa.

Hän kertoo, että tutkimusten mukaan yhteys karjaan ja pastöroimattomaan maitoon suojaa allergioilta.

“Luontoyhteyttään voi parantaa mökkeilemällä, retkeilemällä ja vaikka palstaviljelyllä. Puutarhanhoito ja partio ovat luontoyhteyttä ylläpitäviä harrastuksia. Kärjistetysti sanottuna lapsilta olisi hyvä ottaa kengät pois kesäkuussa ja laittaa ne takaisin elokuussa.”

Myös probioottiset valmisteet voivat auttaa, sillä ne tasapainottavat ruuansulatuskanavan mikrobistoa.

Muuttuko ihminen
ja mihin suuntaan?

Ihmisten keho on myös jo kenties sopeutumassa urbaaniin ympäristöön. Tällä hetkellä allergiat lisääntyvät voimakkaimmin maissa, jotka ottavat elintasokuilua kiinni, kuten Kiina ja Intia.

“Sen sijaan esimerkiksi Englannissa luvut ovat tasoittuneet. Geenien päälle rakentuva epigeneettinen järjestelmä sopeutuu urbaaniin ympäristöön. Vaarana on se, että sopeutunut keho ei enää osaakaan toimia muunlaisessa kuin urbaanissa ympäristössä. Toisenlaisissa olosuhteissa voi puhjeta yllättäviä sairauksia”, Haahtela pohtii.

Kaupunkilainen, joka on hukannut luontoyhteytensä, voisikin siis olla allergiaa välttäessään tuomittu kaupunkielämään.

Teksti Else Turunen | Kuvat iStockphoto ja Allergia- ja Astmaliitto